Kaste

Kasteen lahja kantaa läpi elämän

Kasteen sakramentissa Jumala kutsuu jokaisen nimeltä omakseen. Kasteessa ihminen saa jotain, minkä vain Jumala voi hänelle lahjoittaa: uskon, armon ja siunauksen.Tämä lahja annetaan jo lapselle. Jeesus käski tuomaan lapsia luokseen, koska Jumalan valtakunta kuuluu heidän kaltaisilleen. Kasteen arvo ei riipu meidän asenteestamme, sillä kaste ja usko ovat Jumalan teko meissä.Kaste on tärkein kirkollisista toimituksista, ja kirkon jäseneksi voi tulla vain kasteen kautta. Kaste on uskonelämän perusta. Siinä kastettava tulee osalliseksi Jumalan armosta ja rakkaudesta. Jumala vahvistaa kastetun uskoa Pyhän Henkensä avulla. Kaste on aina voimassa. Sen liitto on varma silloinkin, kun oma uskomme horjuu.

 
Kaste ja opetus

Kasteen perustana on Jeesuksen kastekäsky. Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen kastamisen lisäksi Jeesus kehottaa opettamaan kastettua. Kristillisestä opetuksesta vastaavat kastetun lapsen vanhemmat, kummit ja seurakunta yhdessä. Lapsen vanhempien ja kummien tärkein hengellinen tehtävä on lapsen puolesta rukoileminen. Osa kastetun lapsen kristillistä kasvatusta voivat olla iltarukouksen opettaminen tai kirkossa käyminen. Omalla esimerkillä on tärkeää osoittaa lapselle, että yhdessä elämiseen kuuluvat anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen.Seurakunnassa lapsi voi saada hengellistä opetusta muun muassa perhekerhossa, päiväkerhossa, pyhäkoulussa, lasten- ja varhaisnuorten toiminnassa ja rippikoulussa.

 
Kummit

Kummi on lapsen elämässä tärkeä ihminen, turvallinen aikuinen ja ystävä. Yleensä kummeiksi valitaan vanhempien hyvin tuntemia läheisiä ystäviä tai sukulaisia.Kummina oleminen on paitsi tehtävä myös mahdollisuus erityisen läheiseen ihmissuhteeseen. Kummi on kutsuttu vanhempien rinnalla pitämään huolta lapsesta. Huolenpidossa ja ystävyydessä toteutuvat kristittynä elämisen periaatteet ja lähimmäisen rakkaus. Kummin tärkein tehtävä on lapsen puolesta rukoileminen.

Kummeja ei voi vaihtaa eikä kummeilta ottaa pois tehtäväänsä kastetoimituksen jälkeen. Kummien lisääminen on mahdollista erityisistä syistä.
 

Milloin kastetaan?

Luterilaisessa kirkossa kastetaan kaikenikäisiä lapsista aikuisiin, kunhan henkilöä ei ole aiemmin kastettu.Alle 12-vuotias voidaan liittää kirkon jäseneksi, jos ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen. Lapsen uskontokunta määräytyy äidin mukaan, elleivät vanhemmat muuta sovi. 12-14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan hänen oma kirjallinen suostumuksensa.Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. Jos huoltajat eivät kuitenkaan lapsen syntymän jälkeen sovi lapsen uskonnollisesta asemasta, voi lapsen huoltajana toimiva äiti vuoden kuluessa lapsen syntymästä yksin päättää lapsen liittämisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan. Jos tuomioistuin on päättänyt tehtävien jaosta lapsen huoltajien kesken toisin, noudatetaan tuomioistuimen päätöstä.Jos haluat tuoda lapsesi kasteelle, tai haluat itse liittyä kirkkoon eikä sinua ole vielä kastettu, ota yhteyttä kirkkoherranvirastoon.

 
Vastasyntynyt kastetaan noin kahden kuukauden kuluessa

Yleensä kastejuhlaa vietetään noin kuuden viikon kuluttua lapsen syntymästä. Suositus on, että lapsi kastetaan kahden kuukauden kuluessa syntymästä, johon mennessä väestötietojärjestelmään on ilmoitettava lapsen nimi ja äidinkieli. Jos lasta ei ole kahden kuukauden kuluessa kastettu, hänet merkitään ei-kirkkoon kuuluvana yleiseen väestörekisteriin.Kastepäivä on tavallisimmin lauantai tai sunnuntai, mutta muinakin viikonpäivinä voidaan viettää kastejuhlaa.